Mikä psykoterapian suuntaus minun pitäisi valita?

/, Psykoterapia, Yhteiskunta/Mikä psykoterapian suuntaus minun pitäisi valita?

Mikä psykoterapian suuntaus minun pitäisi valita?

Psykoterapian suuntaus ja valinta

Psykoterapian suuntauksia on Suomessa perinteisesti mm. psykoanalyysi, psykodynaaminen ja kognitiivinen terapia. Näiden lisäksi uudempi suosittu terapiasuunta Suomessa on ratkaisukeskeinen psykoterapia.

Psykiatri epäili terapian soveltuvuutta

Vanhojen psykoterapioiden varaan rakennetut asetelmat ja niistä hyötyvät toimijat haluavat pitää kiinni vanhasta. Vanhat käsitykset ja rakenteet pitääkin päivittää tutkimustiedolla. Suomessa ratkaisukeskeisyys on uusin virallisesti hyväksytty psykoterapia. Kuitenkin vanhat käsitykset ovat vallalla ja uutta epäillään.

Skeptisyys ja kriittisyys ovat erittäin tärkeitä asioita! Arvostan näitä oleellisina kehitystyökaluina. Ne kuuluvat kehittyneen ajattelun välttämättömiin välineisiin. Kehittynyt ajattelu ei kuitenkaan perustu yksin näiden varaan. Ratkaisukeskeisyys menee tässäkin perinteistä kritiikkiä pidemmälle. Tästä kirjoitan paremmin oman bloginsa hieman tuonnempana.

Eräs tekijä, miksi ratkaisukeskeisyyttä epäillään tai saatetaan vähätellä on, että ratkaisukeskeisyyttä pidetään lyhytterapiana. Myös ratkaisukeskeisyyden tutkimus keskittyy lyhytterpiaan (SFBT, Solution Focused Brief Therapy) ja tutkimusta on tarve tehdä lisää ja laajemmasta näkökulmasta. Kuitenkin suomalaisessa järjestelmässä ratkaisukeskeisyyttä sovelletaan pitkänä psykoterapiana, mihin se sopiikin erinomaisesti. Se, että lyhytterapia on keksitty juuri ratkaisukeskeisyyden piirissä ei rajoita sen käyttöä. Sittemmin myös muista psykoterapioista on kehitetty lyhytterapian versioita.

Näistä lähtökohdista erään asiakkaani psykiatri kyseenalaisti ratkaisukeskeisen psykoterapiasuuntauksen toimivuuden asiakkaan tapauksessa. Psykiatri oli suositellut psykodynaamista suuntausta. Hyvin tyytyväinen asiakas osasi kuitenkin pitää oman käsityksensä, joka perustui hänen omaan vaikutelmaansa yhteistyöstä ja tutkimustietoon. Hän onkin menestyksellä jatkanut kanssani. Kiitän häntä luottamuksesta ja antoisasta yhteistyöstä!

Ratkaisukeskeinen psykoterapia – yhtä hyvä kuin muut psykoterapiat

Tutkimuksista tehdyn meta-analyysin (analysoitu kooste lukuisista yksittäisistä tutkimuksista) tuloksissa ratkaisukeskeisyys tuotti merkittäviä tuloksia masennukseen, ahdistukseen, itsetuntoon ja minäkäsitykseen liittyen. Nämä olivat ns. internalisoivia, ongelmia sisäistäviä, psykologisia prosesseja. Ulospäin suuntautuviin ongelmaprosesseihin eli ns. eksternalisoituihin ongelmiin nähden saatiin tilastollisesti jonkin verran heikompia tuloksia. Nämä liittyivät hyperaktiivisuuteen ja käytösongelmiin. (1.)

Nämä tulokset ovat saman tapaisia kuin muissa psykoterapioissa tai joissain kehittyneimmissä sosiaalityön malleissa. Tämä tulos ilmenee erityisesti ns. tosi maailmaa (real world) koskevien tutkimusasetelmien kohdalla. (1.) Ratkaisukeskeisen psykoterapian tulokset ovat siis samanlaiset kuin muissa psykoterapian koulukunnissa.

Uudemman tutkimuskatsauksen mukaan ratkaisukeskeinen lyhytterapia tuotti merkittävän positiivisen hyödyn 74% tutkimuksista ja lopuissa tutkimuksista esiintyi positiivinen trendi. Depression hoidossa ratkaisukeskeinen lyhytterapia oli yhtä hyvä kuin muut terapiasuuntaukset. (2.)

Psykoterapian pituutta analysoineet tutkimukset osoittivat ratkaisukeskeisen lyhytterapian tehokkaammaksi kuin vaihtoehtoiset terapiat. (2.)

Tutkimukset osoittavat, että ratkaisukeskeinen lyhytterapia soveltuu moniin psykologisiin ongelmiin ja voi olla taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin muut lähestymistavat. (2.)

Psykoterapian eri suuntauksilla ei merkitystä

Kuten yllä viitatut tutkimukset osoittavat, itse terapiasuuntauksella ei ole merkitystä. Eri psykoterapioiden tulokset ovat samanlaisia. Itse edustan mm. tästä syystä eri psykoterapioita yhdistävää ns. integratiivista näkemystä. Käytännössä sovellan siis myös psykodynaamisia ja kognitiivisia näkemyksiä. Eri suuntauksilla on vain hieman erilaisia painotuksia.

Ratkaisukeskeisyys painottaa tulevaisuuden rakentamista ja sen henkisiä välineitä. Psykodynaaminen (ja erityisesti vielä psykoanalyysi) painottaa asioiden tutkimista menneen valossa, lapsuudessa omaksuttujen merkitysten kautta. Kognitiivinen tuo mukaan ihmisen tiedonkäsittelyn, ajattelu- ja tulkintatapojen merkityksen. Näitä elementtejä itsekin siis hyödynnän.

Psykoterapian suuntaus – vaikutus vain 15%

On jopa hassua, että eri terapiasuuntauksilla ei ole paljoakaan merkitystä. Silti koulukuntien välisiä kiistoja yhä esiintyy, joskus voimakkaassakin muodossaan. Myös terapiamaailman rakenteelliset tekijät pyrkivät ylläpitämään vanhakantaista koulukuntaeroissa pitäytyvää näkemystä. Monet hyötyvät taloudellisesti vanhojen rakenteidensa ylläpitämisestä.

Eri terapiasuuntauksen vaikutus on vain 15% (3.). Itse suuntauksella ei siis ole paljoakaan väliä. Kaikki Suomessa hyväksytyt psykoterapiat toimivat ja tuottavat saman tapaisia tuloksia. Se, mikä psykoterapiassa vaikuttaa ja auttaa, on psykoterapeuttisen suhteen laadullinen hyvyys, ihmisten välinen vuorovaikutus ja systemaattinen yhteistyösuhde.

Psykoterapian kehityssuunta ja postmoderni

Integratiivinen ja yhdistelevä lähestymistapa on psykoterapioiden luontainen kehityssuunta. Tämä liittyy modernin ja jäykän maailman taakse jättämiseen ja postmoderniin maailmaan siirtymiseen.

Postmoderni arvostaa erilaisuutta ja sallii sitä sekä luo vuoropuhelua asioiden välille. Modernissa yritetään pitäytyä pikemminkin yhdessä logiikassa ja yhdessä näkemyksessä. Moderniin kuuluu muiden poissulkeminen ja kapea näkemys kilpailemisesta. Modernin ja postmodernin väliset erot liittyvät kiinnostavasti myös ihmisen henkisen kehityksen tasoihin(!), joita on kyetty määrittelemään. Näin siis psykoterapioiden luonnollinen kehityssuunta kohti parempaa integraatiota ja avoimuutta liittyy luontaisen inhimillisen henkisen kehityksen prosesseihin.

Tervetuloa ratkaisukeiseen ja integratiiviseen psykoterapiaan

Ratkaisukeskeinen on tutkimuksilla osoitettu yhtä hyväksi kuin muut psykoterapiat. Monet tutkimukset viittaavat, että psykoterapiasuuntausta merkittävämpiä ovat kaikille terapioille yhteiset tekijät (general factors). Näitä ovat itse terapeuttisen suhteen hyvä laatu ja systemaattinen yhteistyö.

Ratkaisukeskeisen työskentelyn tärkeitä puolia ovat mm. selkeä ja yhteistyötä helpottava rakenne. Myös monet kokevat sen hyvänä puolena, että terapiaistunnot eivät keskity yksinomaan ongelmiin ja ongelman syihin, vaan fokus on yleisemmin ottaen tulevaisuudessa, voimavarojen tunnistamisessa ja niiden hyödyntämisessä.

Ongelmia ei suinkaan vältellä, vaan niitä kohdataan ja käsitellään. Ongelmat ovat tärkeitä lähtökohtia. Lapsuuttakin voidaan ratkaisukeskeisyydessä tutkia. Kuitenkin yhteistyön kokonaisuus painottuu enemmän nykyhetken ja tulevaisuuden rakenteluun. Yhteistyö ei ole ongelmakeskeistä, vaan ratkaisukesistä. Ongelmista rakennetaan tavoitteita. Näin ongelmat ns. muuttuvat haasteiksi, joita voimavarojen avulla kohdataan menestyksellisesti.

Tämä on myönteistä ja voimavarojen kautta rakentuvaa yhteistyötä. Tervetuloa voimaantumaan erinomaiseen huomiseen!

 

Lähteet:

1. Kim J. S. 2007. Examining the Effectiveness of Solution-Focused Brief Therapy: A Meta-Analysis Using Random Effects Modeling. Research on Social Work Practice. Sage.

2. Gingerich W. J. & Peterson L. T. 2013. Effectiveness of Solution-Focused Brief Therapy: A Systematic Qualitative Review of Controlled Outcome Studies. Research on Social Work Practice. Sage.
Haettu 27.10.14: http://rsw.sagepub.com/content/early/2013/01/22/1049731512470859.abstract

3. Lambert. 1992. Haettu 9.11.14: http://counsellingbooks.com/bibliography/theory-and-research/general-and-comparative.html#Lambert_1992

By | 2015-05-25T23:46:16+00:00 marraskuu 9th, 2014|Psykiatria, Psykoterapia, Yhteiskunta|Kommentit pois päältä artikkelissa Mikä psykoterapian suuntaus minun pitäisi valita?

About the Author: