Sosiaalinen -termin kritiikki ja luontainen kehollispsyykkinen verkosto

/, Verkosto, Yhteiskunta/Sosiaalinen -termin kritiikki ja luontainen kehollispsyykkinen verkosto

Sosiaalinen -termin kritiikki ja luontainen kehollispsyykkinen verkosto

(Artikkeli jatkaa blogisarjaa: ”Psykoterapia on fyysisen terveyden lähde – Osa 1”)

Ns. sosiaaliset valmiudet ovat kiinteä osa ihmistä. Jo aivan vastasyntyneetkin ovat valmiita jäljittelemään hoitajiensa eleitä ja kun hermosto kehittyy edelleen sosiaalisessa huolenpidossa, niin mahdollistuu täydempi vastavuoroinen toiminta sosiaalisen ympäristön kanssa (Gallese ym. 2009, 106).

Toisaalta taas hermostolliset sosiaaliset valmiudet ovat rajapinta yksilön ulkopuoliseen sosiaaliseen maailmaan. Tämä ulkopuolinen sosiaalinen maailma ei kuitenkaan ole enää osa ihmisyksilöä.

Tästä syystä ihmisen niin sanottu ”sosiaalinen olemuspuoli” ei ole tasavertainen yksilön psykologisen ja biologisen puolen kanssa.

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sosiaalinen viittaa asioihin, jotka osittain ovat yksilön ulkopuolisia tekijöitä. Tämä argumentti pätee myös Rauhalan esittämään situationaalisuuteen, joka ulottuu yksilön ulkopuolelle (Rauhala 1992, 33).

Sen sijaan sekä biologinen kehollisuus että psykologinen tajunnallisuus ovat osa yksilöä. Niin sanotusta sosiaalisesta tai situaatinaalisesta tekijästä yksilön ulkopuolisena asiana välittyy yksilöön vain fyysinen tai yksilöpsykologinen vaikutus.

Sosiaalinen -termin reduktio eli sen poistaminen turhana asiana

Voidaanko siis termi sosiaalinen redusoida tarpeettomana kokonaan pois ihmiskäsityksestä? Asiaa monimutkaistaa sosiaalisen kognition vaistomainen automaattisuus (Gallese ym. 2009). Voitaisiinko esittää, että tämä automaattisuus toisi yksilön ulkopuoliset asiat automaattisesti yksilön sisäisiksi asioiksi. Tätä pitää hieman tarkastella.

Analyyttinen ja intuitiivinen empatia

Empatiassa voidaan erottaa intuitiivinen taso ja analyyttinen taso. Intuitiivinen taso on automaattinen, nopea ja kokemuksellinen. Analyyttinen taso on hitaampi, rationaalinen, looginen ja abstraktiin harkintaan ja tulkintaan kykenevä. (Corradini & Antonietti 2013).

Tämän mukaisesti sosiaalinen vaikutus yksilön itsensä säätelemällä, analyyttisella, tasolla kuuluukin psyykkiseen itsesäätelyn kenttään. Tässä sosiaalinen on alisteista yksilön psyykkiselle tietoiselle työskentelylle. Näin voidaan pyrkiä argumentoimaan, että sosiaalinen vaikutus tai termi sosiaalinen ei ole oma alueensa. Paremminkin se on yksilön psyykkisten merkitysten säätelemää vaikutusta. Samoin situaation vaikutus yksilöön tapahtuu vain psyykkisen tai fyysisen välityksellä, kuten Rauhala esittääkin (Rauhala 1992, 43, 44).

Automaattinen ja vaistonvarainen sosiaalinen tai situationaalinen vaikutus sisältää myös muita yksilöpsykologisia tekijöitä, kuten havaitsemisen ja automaattisenkin merkityksenannon yksilöllisyyden. Eri yksilöille sama asia merkitseekin eri asioita. Erot automatiikassakin ovat yksilöpsykologisia tekijöitä ja psyykkisen olemuspuolen säätelemiä.

Lisäksi yksilö voi omata eri tasoisia refleksiivisiä taitoja. Niiden avulla hän voi käsitellä automaattistakin ulkoa tulevaa vaikutusta. Eli yksilö voi siirtää automaattisen tulkintansa harkintaan ja analyysin kohteeksi. Näin hän voi antaa sille erilaisia yksilöllisiä merkityksiä. Myös psykoterapiassa pyritään lisäämään näitä taitoja.

Ihmisen sosiaalinen tai situationaalinen olemuspuoli näyttäisivät siten käsitteiltä, joihin on suhtauduttava varauksella. Yksinkertaisesti sosiaalinen tai situationaalinen olemuspuoli ei voi vain yksiselitteisesti sisältyä ihmiseen, sillä ne viittaavat yksilön ulkopuolisiin tekijöihin. Sosiaalista olemuspuolta toisaalta ei voi verrata täysin mihin tahansa ympäristössä oleviin tekijöihin, sillä jo pieni vauva suhtautuu muihin ihmisiin eri tavoin kuin muihin kohteisiin (Gallese ym. 2009, 106).

Kehollispsyykkinen yksilö ja verkosto

Vaikka yritin redusoida sosiaalista psyykkiseen, niin päädyn siihen, ettei reduktiota voi täysin tehdä. Aihetta pitää työstää vielä lisää. Näyttäisi kuitenkin hedelmälliseltä puhua kehollispsyykkisestä ihmisestä. Keho ja mieli kuuluvat yksilöön ja ovat eri asioita, omalakisia asioita. Lisäksi voidaan puhua verkostollisuudesta. Psykofyysisten olentojen verkostollisuuden ansiosta olemme olemassa. Verkostomme välittämille merkityksille olemme luontaisesti alttiita ja omaksumme niitä ja voimme muunnella niitä. ”Kehollispsyykkinen verkostollisuus” avaa paremman ja toimivamman logiikan kuin epäilyttävä termi ”sosiaalinen”.

Jatkossa puhun siten pääasiassa ihmisen psykofyysisestä olemuksesta. Artikkelin näkökulman vuoksi termi psykofyysinen nostaa psyykkisen ensimmäiselle sijalle. Tällä voidaan puhua juuri psyykkisen vaikutuksesta fyysiseen. Toki fyysiselläkin on vaikutusta psyykkiseen. Lisäksi artikkelissa katsotaan, että sosiaalinen puoli välittyy psyykkisten merkitysten pohjalta ja siten sosiaalinen vaikutus sisältyy yksilön psyykkisiin prosesseihin. Verkoston vaikutus ja toimintamekanismi on myös kehollispsyykkistä luonteeltaan.

Käsitteellisen korjauksen hyötyjä

”Sosiaalisen” reduktio tuo termistöön taloudellisuutta ja systemaattista tehokkuutta. Tämä on tärkeä syy käsitteen ”sosiaalinen” hylkäämiseen. Näin päästään lähemmäksi todellista holismia ja tarkempaa ”kokonaisvaltaisuutta”. Tämä ei ole populaari käsitteistys, mutta asiakkaani hyötyvät tästä käsitteellisestä korjauksesta. Lisäksi näin saadaan suorempaa valtaa suhteessa olemassa oleviin asioihin.

Käsitteiden korjaukset eivät ole pilkun viilaamista, vaan toimintamme rakentuu käsitteiden ja käsitystemme varaan. Koko psyykkinen hyvinvointimme rakentuu käsitteistöjemme varaan. Käsitteet ovat henkisiä työkalujamme. Niiden kehittäminen on siksi kirjaimellisesti henkistä kehitystä. Siksi käsitteistystapojamme tulee arvostaa ja jalostaa.

Harhaiset ja epämääräiset käsitteistykset saavat pään ja jopa yhteiskunnan sekaisin. Ainakin tehokkuutta menetetään.

Blogisarja jatkuu lähiaikoina, kun saan täydennettyä sivustoa. Tervetuloa mielenkiintoisten aiheiden pariin!

 

Lähteet:

Corradini, Antonella & Antonietti, Alessandro (2013) Mirror neurons and their function in cognitively understood empathy. Consciousness and cognition. 22/2013.

Gallese, Vittorio; Rochat, Magali; Cossu, Guiseppe & Sinigaglia, Corrado (2009) Motor cognitio and its role in the phylogeny and ontogeny of action understanding. Developmental psychology. 1/2009.

Rauhala, Lauri (2005) Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki. Yliopistopaino.

By | 2014-07-24T19:58:39+00:00 heinäkuu 24th, 2014|Psykoterapia on fyysisen terveyden lähde!, Verkosto, Yhteiskunta|Kommentit pois päältä artikkelissa Sosiaalinen -termin kritiikki ja luontainen kehollispsyykkinen verkosto

About the Author: